Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2013.

Oboe

Elokuvassa the Mission , Linnake, jesuiittaveljestön jäsenet ovat lähetystyössä Amazonin varrella. Yksi heistä on kiivennyt ylängölle levittämään sanaa (ja niin estämään siirtomaavaltoja orjuuttamasta heimoa). Heimo ottaa hänet kiinni, sitoo ristiin ja laittaa ajelehtimaan koskea alas kuolemaansa. Veljestö ei luovuta, ja seuraavaksi matkaan lähtee isä Gabriel. Hän kiipeää ylängölle, istuu kivelle ja alkaa soittaa oboetaan. Heimo ottaa hänet mukaansa ja vähitellen omakseen. Teoilla ilmaisee voimakkaammin kuin sanoilla. Vain epävarmoilla ihmisillä on tarve asettua toisen yläpuolelle.

Isot asiat

Olen nyt kirjoitushetkellä Turussa, Suomessa, Euroopassa, Maapallolla. Planeetalla, joka sijaitsee aurinkokunnassa. Jossa on planeettoja ja niiden välillä paljon tyhjää. Ja aurinkokunnan ulkopuolella on hyvin paljon tyhjää ennen kuin seuraava tähtijärjestelmä tulee vastaan. Yhdessä muiden 100-400 miljardin tähtijärjestelmän kanssa aurinkokunta kuuluu Linnunrata-galaksiin (jonka läpi kestää valoltakin matkustaa jo 100 000 - 170 000 vuotta). Galaksimme ympärillä on taas paljon tyhjää. Sitten tulee seuraava galaksi vastaan. Yhdessä yli 54 galaksin kanssa Linnunrata kuuluu paikalliseen galaksijoukkoon. Tämä galaksijoukko taas kuuluu monen muun kanssa Neitsyen superjoukkoon. Neitsyen superjoukko on yksi havaittavan maailmankaikkeuden miljoonista superjoukoista. Aina kun stressaa, kiukuttaa, tulee vääntöä jostain tai tulevaisuus huolettaa, yritän muistaa tämän. Moni meitä painava asia ei ole siten kovinkaan iso tässä mittakaavassa. Eikä tässä mittakaavassa ole myöskään kovin paljon

Harraskuu

Harjoitan mietiskelyä aika ajoin, palautan itseni nykyhetkeen kun ajatukset lähtevät vaeltamaan. Ja siinä sanalla 'harjoitan' on painava merkitys, sillä siinä ei koskaan tule valmista. Koskaan ei tule vastaan se tilanne, ettei minun tarvitsisi keskittyä (ja aika aloin aloittaa alusta). Sama koskee juoksuharrastustani, jossa jokaisen flunssan tai muun pitemmän tauon jälkeen aloitetaan harrastus uudestaan, vähän kevyemmin ottein kuin mihin oli tottunut. Tai sarjakuvien piirtämistä, tai kitaransoittoa, joissa nakkisormet estävät tauon jälkeen tavoittamasta hiottua suoritusta. Ajattelen, että sama pätee elämään yleensäkin. Elämää ei suoriteta, vaan harjoitetaan ja harjoitellaan. Hyväksytään mutkat, kiertotiet ja takapakit osaksi matkaa. Ja aloitetaan joka aamu uusi päivä.

Kuin vesi virrassa

Mieli on kuin vesi virrassa, sanoi joku viisas pyhimys joskus. Kun se on myllerryksessä, muuttuu se sameaksi. Kun se on levossa, on se kirkasta. On siis viisautta ensin rauhoittua ja vasta sitten katsoa asioita. Silloin näkee paljon selkeämmin.