Olin kurkunpäätulehduksen takia taas hetken sairaslomalla. Kävin kirjahyllyt kotona läpi löytääkseni luettavaa. Vastaan tuli useampi Raamattu, sillä niitä vain papille kertyy. Yhden (vuoden 1938 käännös) olin saanut isoäidiltäni rippilahjaksi, toisen (vuoden 1776 käännös) toiselta isoäidiltäni valmistumiseni kynnyksellä. Jälkimmäiset etulehdiltä löytyi omistuskirjoitus isoäidiltä, saatesanoina (vuoden 1938 käännöksen mukaisesti) "Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen (Jer.31:9)
Ja siihen ehkä kiteytyy se, miten omaa uskoani haluankin elää. Kyllä, minulla on laaja teologinen sivistys, osaan alkukieliä ja tunnen aatehistoriaa, osaan käsitellä filosofisesti uskonkohtia ja tarkastella kriittisesti niin nykyisiä kuin menneitä ilmiöitä uskossa. Ne ovat ne papin työkalut.
Mutta arki on sitä, että kun herään, lausun rukouksen. Kun lähden töihin, pyydän eteisessä olevan ikonin äärellä siunausta päivään. Kun teen askareita, otan Jumalan niihin mukaan. Kiitän ruuasta. Ja illalla vielä kiitän päivästä ja pyydän anteeksi kaikkea sitä, mitä päivän aikana tuli töpättyä.
Rukous ottaa Jumalan mukaan siihen kaikkeen. Mutta se myös auttaa minua kohdistamaan oman huomioni asioihin.
Ja siihen ehkä kiteytyy se, miten omaa uskoani haluankin elää. Kyllä, minulla on laaja teologinen sivistys, osaan alkukieliä ja tunnen aatehistoriaa, osaan käsitellä filosofisesti uskonkohtia ja tarkastella kriittisesti niin nykyisiä kuin menneitä ilmiöitä uskossa. Ne ovat ne papin työkalut.
Mutta arki on sitä, että kun herään, lausun rukouksen. Kun lähden töihin, pyydän eteisessä olevan ikonin äärellä siunausta päivään. Kun teen askareita, otan Jumalan niihin mukaan. Kiitän ruuasta. Ja illalla vielä kiitän päivästä ja pyydän anteeksi kaikkea sitä, mitä päivän aikana tuli töpättyä.
Rukous ottaa Jumalan mukaan siihen kaikkeen. Mutta se myös auttaa minua kohdistamaan oman huomioni asioihin.
Kommentit