- lukukausien aikana blogi päivittyy noin kerran viikossa -



torstai 1. joulukuuta 2016

Adventtiaika

Oppilaitospapin arjessa joulu alkaa joulukuun alussa - oppilaitosten erilaiset joulunvalmisteluperinteet ja jouluhartaudet alkavat, huipentuen joulun kynnyksellä väen yhteisiin joulukirkkoihin ja -juhliin.

Kirkkovuoden alku (jota siis nyt elämme) toistaa tämän saman: Elämme adventtiaikaa, joulun odotusta ja siihen valmistautumista.

Ensimmäisenä adventtina teemana on nöyränä saapuva Kuningas, eli se, kuinka maallisen vaelluksen aikana Jumala ei etsi ihmisten kunniaa vaan syntyy arjen keskelle ja kulkee kohdaten kaikkia toisten ohittamia.

Toinen adventti julistaa taas kunniassa ja loistossa saapuvaa Kuningasta, lopunaikojen Kristusta, joka näyttää jumalallisen voimansa ihmisille.

Kolmas adventti pysäyttää valmistamaan tietä Kuninkaalle, eli pohtimaan kahden edellisen adventin teemaa, etsimään sitä, miten Kristuksen malli ihmisenä ja hänen johdatuksensa Jumalana kutsuu parannukseen oman elämän kohdalla. Mitä esteitä olen rakentanut Herran tielle?

Neljäs siirtää katseen kohti jouluevankeliumin tapahtumia. Ilo syntyvästä Vapahtajasta on lähellä.

Näin nämä kaksi erilaista tapaa kulkea kohti joulua elävät rinnakkain ja lomittain. Joulukiireen ja hyörinän ja stressin vierellä kulkee tämä hitaammin askelin edettävä polku. Sisään jouluun, ja itseeni.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Kiitos

Laitoin uuden pelin pelikonsoliin ja odotin kun se asentuu. "Kiitos että valitsit pelimme", konsoli yht'äkkiä toteaa. "Huomaamme, että olet pelannut pelisarjan aiempiakin osia, kiitos siitä. Tässä sinulle vähän ylimääräisiä juttuja tälle pelikerrallesi."

Tuntui hyvälle. Olisin joka tapauksessa pelannut kyseistä peliä, sillä olin pitänyt sarjan aiemmista osista. Mutta nyt pelintekijät kiittivät asiakastaan siitä, että pelin ostamalla tämä tukee heidän työtään.

'Kiitos' ei ole pieni sana vaikka sille näyttääkin. Kiitos kertoo siitä, että huomaan, että sillä mitä teet, mitä annat, mitä sinulta saan on merkitystä minulle. Kiitos kertoo arvostuksesta sitä kohtaan, että saan jotain toiselta ilman omaa ansiotani.

Toivon osaavani kiittää ja olla kiitollinen. Vaikka pidänkin liian montaa asiaa itsestään selvänä, eivät ne sitä ole. 'Kiitos' kertoo minun havahtuneen huomaamaan sen.

Kiitos sinulle, että luit tekstini. Kiitos ajastasi. Kiitos.

torstai 10. marraskuuta 2016

Kalenteri


Kun avaa kirkon viikkokalenterin - ja se on yhä ainoa kalenteri jota käytän säännöllisesti menojeni kirjaamiseen - kerrotaan alkusivulla, että kyseessä on kirkon viikkokalenteri. Sen alla on teksti A.D. 2016 muistutukseksi siitä, mitä Herran vuotta eletään. Ja sen alla on raamatunteksti:

Jeesus Kristus on sama
eilen, tänään ja ikuisesti.
(Hepr. 13:8)

Näin on ollut kalenterissa vuodesta toiseen (mitä nyt tietysti vuosiluku päivittyy aina eletylle vuodelle). Pidän sen perinteisestä otteesta.

Pidän siitä, että jokainen vuosi on Herran vuosi. Usko ja Jumala kulkee mukana arkeen ja kaikkeen mitä vuoden aikana puuhastellaankin.

Pidän siitä, että kalenterin selaajaa muistutetaan Sanalla siitä, että kaiken muutoksen ja mullistuksen keskellä on myös pysyvää. Ja se pysyvä, kaikki elämän tärkeät asiat, ne kantavat sen kaiken halki.