Ajoin moottoritietä ja tuulilasiin napsahti kivi jättäen jäljen. Ja minua harmitti kovin kivenisku lasissa.
Paastoaikana (jota kirkossa nyt elämme) perinteenä on yrittää hiljentyä katsomaan sitä, mikä arjessa juostessa jää näkemättä kun huomiomme on toisaalla. Niin kuin sitä, että sitä yhtä kiveniskemää kohti olin taittanut autolla lukemattoman määrän ongelmattomia ja turvallisia kilometrejä, taas kerran, sen kummemmin sitä miettimättä.
Minun ei siis pitänyt mainailla, vaan kiittää.
Paastoaikana (jota kirkossa nyt elämme) perinteenä on yrittää hiljentyä katsomaan sitä, mikä arjessa juostessa jää näkemättä kun huomiomme on toisaalla. Niin kuin sitä, että sitä yhtä kiveniskemää kohti olin taittanut autolla lukemattoman määrän ongelmattomia ja turvallisia kilometrejä, taas kerran, sen kummemmin sitä miettimättä.
Minun ei siis pitänyt mainailla, vaan kiittää.
Kommentit