Siirry pääsisältöön

Arvoitus

Mies tuli töistä kotiin.

"Miten päivä meni", vaimo kysyi. "Meillä oli työyhteisöpäivä. Ihan mielenkiintoisia luentoja. Ja koska päivä järjestettiin elokuvateatterissa, oli päivän päätteeksi elokuvaesitys. Työnantaja tarjosi limsat ja popcornit!! Oli hauskaa", mies vastasi ja hymyili.

"Sinua on huijattu", vaimo sanoi. "Teet pitkää päivää ja rankkaa työtä, ja saat vaivastasi varsin pientä palkkaa. Nyt iloitset jostain popcornista ja limsasta ja unohdat kaiken muun."


Kumpi heistä oli oikeassa?

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Jaa-a, en tiedä, kumpi on oikeassa, mutta omasta kokemuksestani tiedän, että ihminen on monissa tilanteissa "ostettavissa" todella pienellä panostuksella - vaikka sitten limulla ja poppareilla.

Oli kiva löytää blogisi, luin siis juuri kehittämistehtäväsi.
13. marraskuuta 2008 klo 10.57
Anonyymi sanoi…
kumpi vain oli oikeassa, koen että elämän pienet ilot koostuvat pienistä teoista, onnistumisista, ihmisten kohtaamisista. vieraanvaraisuudesta, jota ihmiseltä ihmiselle voi osoittaa aina kun vain huomaa ja ehtii. kiitos aamusta hotrassa. olimme tykästyneitä teemaan, terv merja opo
13. marraskuuta 2008 klo 21.53
Anonyymi sanoi…
minäkin luin kehitystehtävän (joka oli kiinnostava ja hyvä!) ja päädyin tänne pitkästä aikaa. ilokseni kommentointikin onnistuu nyt!

kysymykseen en taida osata vastata, josko näistä hommista saa palkan vasta taivaassa, ni oisko kaikki matkalla syödyt popcornit on kuitenkin kotiin päin ;D
14. marraskuuta 2008 klo 17.32
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käärmeitä ja Tikapuita

On vanha lautapeli nimeltä Käärmeitä ja Tikapuita . Pelin juuret ulottuvat Intiaan 1500-luvulle, vaikka se onkin meille tunnetussa muodossa kiertänyt Brittein saarten kautta. Pelilauta on suht' helppo tehdä itse, ja siksi sellaisen tuohon piirtelin. Pelin ajatuksena on edetä noppien osoittaman lukumäärän verran ruudukko läpi aloittaen ensimmäiseksi merkitystä ruudusta alalaidassa. Mikäli pelaaja tulee ruutuun, jossa on tikkaiden alapää, saa hän kiivetä tikkaat siihen ruutuun jossa tikkaiden huippu on, ilman ylimääräisiä nopan heittoja. Ruutuun, jossa on käärmeen pää joutuessaan pelaaja sen sijaan liukuu käärmeen selkää pitkin siihen ruutuun, jossa käärmeen häntäpää on. Peli on minusta hieno metafora elämän prosesseista. Välillä tulee yllättäviä takapakkeja, ja hetken päästä vastassa saattaa olla harppauksia eteenpäin. Se kaikki kuuluu asiaan.
3 kommenttia
Lue lisää

Jälkiä

Turun Tuomiokirkossa, Pormestarin kuorin lattiassa, on näkyvissä kissan tassun jättämiä jälkiä. Kissa on ollut vainaa jo pitempäänkin, mutta eläissään se oli onnistunut juoksemaan vielä märkien tiilien yli ja niin painamaan kädenjälkensä osaksi 700-vuotiasta kansallispyhättöä. Tarkoittamattaan. Fossiililöytöjen yhteydessä meillä on vieläkin vanhempia käpäliä, tassuja, raatelujalkoja ja kavioita kivettyneeseen maa-ainekseen painautuneena, kuten myös painokuvia vanhoista kasveista tai muinaisista otuksista. Myös me jätämme jälkiä. Jälkiä planeettaamme, jonka jälkipolvillemme jätämme, mutta myös jälkiä toisiimme. Tarkoittaen ja tarkoittamattamme. Näin paastoajan alkaessa haluaisin katsella sitä, minkälaisia jälkiä minä jätän. Minkälaiset haluaisin jättää? Kissankäpälät kirkon kuoriin?
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eikö nukuta? Vinkkejä nukahtamiseen

Kesä on takana, työt ja koulut alkavat. Loman aikana tuli ehkä opeteltua toisenlainen päivärytmi. Ehkä myös kaikki syksyn aloittamiseen liittyvät stressaa, ja vaikuttaa nukkumiseenkin? Tässä videossa muutama vinkkini siihen, miten ainakin itse saan paremmin itseni nukahtamaan.
Lähetä kommentti
Lue lisää