Siirry pääsisältöön

Tavoite

A.M.D.G., Ad Majorem Dei Gloriam, Kaikki Jumalan suurimmaksi kunniaksi.

Olen jo tovin kantanut tuota jesuiitoilta peräisin olevaa mottoa myös omanani. Liittänyt sen näille sivuille, jokaiseen sähköpostiviestiini, jokaiseen kirjoittamaani tekstiin.

Pidän tuosta mietelauseesta, sillä se muistuttaa minua siitä, että mitä teenkin - isoa tai pientä - on hyvä aina pohtia syitä miksi teen jotakin.

Tavoitteena on, etten etsi omaa kunniaa. En tee asioita jotka ovat vain helppoja tai kivoja tai hetken mielijohteita, vaan asioita jotka nousevat siitä mikä on minulle tärkeää, arvoistani, vakaumuksestani.

Tavoitteena on nähdä, että usein pienikin asia voi olla osa jotain suurempaa.

Mietelauseen mukana kuljettaminen ei tee minusta pyhimystä joka pystyy kaikessa tähän. Mutta se pysäyttää aina pohtimaan sitä, mitä teen ja miksi teen.

Pysäyttäminen on hyvä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käärmeitä ja Tikapuita

On vanha lautapeli nimeltä Käärmeitä ja Tikapuita . Pelin juuret ulottuvat Intiaan 1500-luvulle, vaikka se onkin meille tunnetussa muodossa kiertänyt Brittein saarten kautta. Pelilauta on suht' helppo tehdä itse, ja siksi sellaisen tuohon piirtelin. Pelin ajatuksena on edetä noppien osoittaman lukumäärän verran ruudukko läpi aloittaen ensimmäiseksi merkitystä ruudusta alalaidassa. Mikäli pelaaja tulee ruutuun, jossa on tikkaiden alapää, saa hän kiivetä tikkaat siihen ruutuun jossa tikkaiden huippu on, ilman ylimääräisiä nopan heittoja. Ruutuun, jossa on käärmeen pää joutuessaan pelaaja sen sijaan liukuu käärmeen selkää pitkin siihen ruutuun, jossa käärmeen häntäpää on. Peli on minusta hieno metafora elämän prosesseista. Välillä tulee yllättäviä takapakkeja, ja hetken päästä vastassa saattaa olla harppauksia eteenpäin. Se kaikki kuuluu asiaan.

Jälkiä

Turun Tuomiokirkossa, Pormestarin kuorin lattiassa, on näkyvissä kissan tassun jättämiä jälkiä. Kissa on ollut vainaa jo pitempäänkin, mutta eläissään se oli onnistunut juoksemaan vielä märkien tiilien yli ja niin painamaan kädenjälkensä osaksi 700-vuotiasta kansallispyhättöä. Tarkoittamattaan. Fossiililöytöjen yhteydessä meillä on vieläkin vanhempia käpäliä, tassuja, raatelujalkoja ja kavioita kivettyneeseen maa-ainekseen painautuneena, kuten myös painokuvia vanhoista kasveista tai muinaisista otuksista. Myös me jätämme jälkiä. Jälkiä planeettaamme, jonka jälkipolvillemme jätämme, mutta myös jälkiä toisiimme. Tarkoittaen ja tarkoittamattamme. Näin paastoajan alkaessa haluaisin katsella sitä, minkälaisia jälkiä minä jätän. Minkälaiset haluaisin jättää? Kissankäpälät kirkon kuoriin?

Eikö nukuta? Vinkkejä nukahtamiseen

Kesä on takana, työt ja koulut alkavat. Loman aikana tuli ehkä opeteltua toisenlainen päivärytmi. Ehkä myös kaikki syksyn aloittamiseen liittyvät stressaa, ja vaikuttaa nukkumiseenkin? Tässä videossa muutama vinkkini siihen, miten ainakin itse saan paremmin itseni nukahtamaan.