Siirry pääsisältöön

keskittyen ja jälkeä arvostaen

Kesällä tein pihahommia ja remontointia,
mökillä ja omalla pihalla.

Se, mikä noissa puuhissa minua viehättää, on se,
että keskittyminen on juuri siinä mitä on tekemässä.
Mitkä ne mitat nyt ovat? Tarkistuksen tarkistusta.
Mikä tiili kuului mihin kohtaan?
Paljonko puuöljyä tarvitaan,
jotta koko terassin saa käsiteltyä?

Ja viehättää se, että homman saatua päätökseen
sen hedelmät on suoraan nähtävissä:
Minä tein tuon, tein parhaan taitoni mukaan!

Arkeen palattuani haluan kuljettaa mukani tämän:
Että mitä teenkin, haluan tehdä sen keskittyen juuri siihen.
Että saatuani valmiiksi, muistan katsoa kätteni jälkeä,
silloinkin, kun kätteni jäljen näkeminen
on vaikeampaa kuin fyysistä työtä tehdessä.

Minä tein tuon, tein parhaan taitoni mukaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käärmeitä ja Tikapuita

On vanha lautapeli nimeltä Käärmeitä ja Tikapuita. Pelin juuret ulottuvat Intiaan 1500-luvulle, vaikka se onkin meille tunnetussa muodossa kiertänyt Brittein saarten kautta. Pelilauta on suht' helppo tehdä itse, ja siksi sellaisen tuohon piirtelin.

Pelin ajatuksena on edetä noppien osoittaman lukumäärän verran ruudukko läpi aloittaen ensimmäiseksi merkitystä ruudusta alalaidassa. Mikäli pelaaja tulee ruutuun, jossa on tikkaiden alapää, saa hän kiivetä tikkaat siihen ruutuun jossa tikkaiden huippu on, ilman ylimääräisiä nopan heittoja. Ruutuun, jossa on käärmeen pää joutuessaan pelaaja sen sijaan liukuu käärmeen selkää pitkin siihen ruutuun, jossa käärmeen häntäpää on.

Peli on minusta hieno metafora elämän prosesseista. Välillä tulee yllättäviä takapakkeja, ja hetken päästä vastassa saattaa olla harppauksia eteenpäin. Se kaikki kuuluu asiaan.

Yhdessä

Kuljin kaupungilla ihmisen perässä, joka spontaanisti kumartui poimimaan jonkun toisen heittämän roskan maasta ja laittamaan sen roskikseen.
Joidenkin ajatus yhteisestä on, että muut hoitaa. Joidenkin toisten se, että yhdessä hoidetaan.

Eksynyt

Päivitin oppilaitospapin julisteita oppilaitosteni ilmoitustauluille, sillä vanhan julisteen kuva oli vuodelta 2011 peräisin. Piti saada julisteita näkyville joissa partakin olisi mukana.


Kiersin käytäviä ja tapasin siinä samalla ihmisiä. Se oli kierrokseni todellinen anti. Sitten eräässä toimipisteessä eksyin - saman katon alla oli kahden eri oppilaitokseni toimipisteet, ja jostain portaikosta pääsin paikkoihin mihin toisista ei päässyt.


Mitä eksymisestä seurasi? Löysin sopen, jonka olin ilmeisesti löytänyt viimeksi noin kymmenen vuotta sitten - ainakin ilmoitustaululla oli oma julisteeni vuodelta 2008.


Oli aikakin päivittää se. Ja eksyä. Muutoin olisi taas jäänyt jotain löytämättä.