Juice Leskisen Sika -biisin mukaan joulunvietto alkaa jo toukokuussa.
Ihan yhtä pitkälle kaupat eivät ole vielä ennättäneet, mutta jo lokakuun puolivälissä tonttuja, kuusia ja kimaltavia naruja joulupalloineen alkoi näkyä (joulukaupungiksi julistautuneen) Turun liikkeissä. Mainoksissa myös alettiin kertoa siitä, mitä taas tänä jouluna olisi syytä ostaa ja miksi ja mihin hintaan. Lokakuussa! Marraskuun puolivälin jo ymmärrän, mutta lokakuu tuntui jo monessakin mielessä niin väärälle. Vähän niinkuin jos saisi päähänsä viettää pääsiäistä syksyllä tai juhannusta sydäntalvella. (Terveisiä veljelleni, joka on kokeillut tuota jälkimmäistä!)
Paheksuntani ei siis niinkään ollut kaupallisen joulun kritiikkiä - ja kritiikkinsä se on ansainnut - vaan ihan jo sitä, että tuntui kummalta, kun väkisin yritettiin virittää joulutunnelmaan ihan liian aikaisin.
Minun jouluni alkaa adventtiaikana! Siitäkin huolimatta, että töiden puolesta joulukirkkojen järjestelyitä saa tehdä yli puoli vuotta aiemmin. Siitäkin huolimatta, etten ole vuosiin ollut kirkossa laulamassa hoosiannaa tai tiellä ken vaeltaa -laulua. Siitäkin huolimatta, etten ole adventtikalenterin luukkuihin koskenut sitten lapsuuden.
Ja se minun jouluaikani ei ole kaupoissa ryntäilyä hilavitkuttimien perässä. Se on tietoista kieltäytymistä joululaulukimaroiden täyttämistä ostoshelveteistä. Se on glögin juomista ystävien kanssa. Se on sen odottamista, että tämänkin kiireen jälkeen koittaa aika, jolloin on aika olla läheisten kanssa, joilloin on aika hiljentyä Maailman Valon syntymän äärellä.
Sen juhlan eteen voi kyllä nähdä vähän vaivaa. Mutta joulun SUORITTAMINEN tai OSTAMINEN on koko juhlapyhän hengen vastaista. Lokakuussa alkava joulukausi yrittää tuputtaa molempia noista synneistä.
Ihan yhtä pitkälle kaupat eivät ole vielä ennättäneet, mutta jo lokakuun puolivälissä tonttuja, kuusia ja kimaltavia naruja joulupalloineen alkoi näkyä (joulukaupungiksi julistautuneen) Turun liikkeissä. Mainoksissa myös alettiin kertoa siitä, mitä taas tänä jouluna olisi syytä ostaa ja miksi ja mihin hintaan. Lokakuussa! Marraskuun puolivälin jo ymmärrän, mutta lokakuu tuntui jo monessakin mielessä niin väärälle. Vähän niinkuin jos saisi päähänsä viettää pääsiäistä syksyllä tai juhannusta sydäntalvella. (Terveisiä veljelleni, joka on kokeillut tuota jälkimmäistä!)
Paheksuntani ei siis niinkään ollut kaupallisen joulun kritiikkiä - ja kritiikkinsä se on ansainnut - vaan ihan jo sitä, että tuntui kummalta, kun väkisin yritettiin virittää joulutunnelmaan ihan liian aikaisin.
Minun jouluni alkaa adventtiaikana! Siitäkin huolimatta, että töiden puolesta joulukirkkojen järjestelyitä saa tehdä yli puoli vuotta aiemmin. Siitäkin huolimatta, etten ole vuosiin ollut kirkossa laulamassa hoosiannaa tai tiellä ken vaeltaa -laulua. Siitäkin huolimatta, etten ole adventtikalenterin luukkuihin koskenut sitten lapsuuden.
Ja se minun jouluaikani ei ole kaupoissa ryntäilyä hilavitkuttimien perässä. Se on tietoista kieltäytymistä joululaulukimaroiden täyttämistä ostoshelveteistä. Se on glögin juomista ystävien kanssa. Se on sen odottamista, että tämänkin kiireen jälkeen koittaa aika, jolloin on aika olla läheisten kanssa, joilloin on aika hiljentyä Maailman Valon syntymän äärellä.
Sen juhlan eteen voi kyllä nähdä vähän vaivaa. Mutta joulun SUORITTAMINEN tai OSTAMINEN on koko juhlapyhän hengen vastaista. Lokakuussa alkava joulukausi yrittää tuputtaa molempia noista synneistä.
Kommentit