Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2010.

Kohtaamisia

Fyysikko-ystävääni haastateltiin vuosia sitten lehteen. Häneltä kysyttiin mielipidettä siihen, onko humanistien ja luonnontieteilijöiden välillä eroa. "Minä en jaa ihmisiä yläkäsitteiden mukaan, tutustun yksilöihin" oli (muistinvaraisesti siteerattuna) ystäväni vastaus. Ihmiset ovat vanhoja ja nuoria, tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia, homoja ja heteroita, terveitä ja sairaita, poliiseja, opettajia, pappeja, siivoojia, bussikuskeja, punkkareita, gootteja, hevareita, hoppareita... Ovat kyllä. Mutta mikäli jään kiinni näihin käsitteisiin, kohtaan toisissa vain omat mielikuvani (ja ennakkoasenteeni). En sitä, kuka tämä edessäni oleva ihminen on - oli hän sitten gootti-pappi tai punkkari-nuori. Ja kuitenkin jokainen meistä on ainutlaatuinen ja arvokas, ja ansaitsee tulla kohdatuksi juuri sellaisena, omana itsenään.

Pettymys

Kuulin, että eräs yhtye josta olen vuosikaudet pitänyt olisi soittamassa Suomessa. Helsingissä. Tänään. Muutaman tunnin päästä. Asia harmitti kovin. Olisin halunnut mennä kokemaan bändin livenä, olisin halunnut kuulla keikasta aiemmin niin olisin ennättänyt varautua reissuun. En mennyt, en kokenut enkä kuullut. Siispä päästin irti kenkutuksestani. Minua kun ei harmittanut se, että bändi konsertoi Helsingissä. Minua harmitti se, etten itse ollut paikalla sitä kuulemassa. Eli tarkkaan ajatellen minua ei harmittanut itse asiantila, vaan se, ettei oma toiveeni asian suhteen toteutunut. Se oli turhaa kiukkua! En ollut kuullut keikasta aiemin ja tällä varoitusajalla minulla ei ollut mitään realistista mahdollisuutta päästä paikalle. Jossittelu ja sen lietsoma mielipaha oli turhaa. Eräs tämän maailman perusluonteista on se, että maailma ei aina vastaa siihen kohdistamiamme odotuksia tai toiveita. Oli fiksumpaa nauttia ja iloita siitä mitä oli - vapaa ilta, juoksulenkki, sauna, hyvä ruoka - ku

Pää ja mahdollisuus käyttää sitä

Meille jokaiselle on annettu pää. Sitä on kiva välillä käyttää. Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei edes joudukaan. Tehtaillessani taas kerran erilaisia harjoitteita opiskelijaryhmälle vastaani tuli arvoitus, josta pidin kovin. Ja koska pidin tästä pienestä mahdollisuudesta rassata aivoja ajattelin jakaa sen myös toisille. Arvoitus kulkee Einsteinin arvoituksen nimellä. Kerrotaan, että Albert Einstein olisi nuorena keksinyt sen ja väittänyt, että vain 2% maailman ihmisistä kykenee ratkaisemaan sen. Kumpikaan väitteistä ei luultavasti pidä paikkaansa. Arvoituksen tekijäksi on esitetty välillä myös Lewis Carrollia ja ensimmäinen julkaistu versio siitä (tosin vähän erilaisilla tiedoilla) on vuodelta 1962 Life International - lehdessä, ilman mainintaankaan Einsteinista. Arvoituksen saa ratkaistua pienellä pähkäilyllä, eli tehtävänannon pelotteluun ei kannata uskoa. Ei, paitsi sitten kun on sen ratkaissut ja voi iloita siitä, että on päässyt tuohon harvojen ja valittujen fiksuun jou