Elävä Pyhimys?

Eilen ajaessani kohti toimistoa Classic FM:ssä vaihtui kappale ja Barberin adagio lipui hiljaa esiin. Hyvin sopivasti ajoitettuna, sillä olin juuri tulossa koulutalolta, jossa olin toista päivää ollut käsittelemässä liikenneonnettomuudessa tapahtunutta opiskelijan kuolemaa. Tähän syksyyn ja koulujen alkuun on mahtunut iloisten tapahtumien - kaste ja parit häät - lisäksi valitettavasti myös pari kuolemantapausta. Ja ne tuntuvat niin kovin turhille ja ennenaikaisille. On vaikeaa löytää sanoja, joihin pukea kaikki ne tunteet, joita tapahtuneet kuolemantapaukset ihmisissä nostavat. Siksi siteeraankin vain lempivirttäni (virsi 600), Dietrich Bonhoefferin kirjoittamaa ja Anna-Maija Raittilan suomentamaa. 1. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. 2. Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa. 3. Suo, He

Kuten monena muunakin tiistaina, oli tänäänkin kävelykadun kupeella sijaitsevassa Adventtikirkon Kasvisravintolassa tarjolla heidän herkullista vegaani-lasagneaan. Vaikka itse mielelläni kotona kokkailenkin, on arkisin mukava välillä nauttia työkiireiden keskellä vaivalla ja ajatuksella tehtyä kasvisruokaa, kotona arkikokkailu kun tuppaa olemaan nopeaa ja helppoa. Viikonloppuisin, kun aikaa on, on sen sijaan äärimmäisen rentouttavaa joskus vain omistaa aikaa ruuan laittamiselle. Välttää valmista, ja tehdä kaikki mahdollisimman pitkälle itse käyttäen lähialueilla tuottettuja, mahdollisimman korkeatasoisia ainesosia. Valita ruualle oikeat ruokajuomat ja jälkiruoka. Pysähtyä tekoprosessissa iloitsemaan eri aineksien väreistä, tuoksuista, koostumuksesta. Eräs tällaisista ruuista on moussaka, jonka resepti on vuosien saatossa ja monen kokeilun kautta hioutunut nykyiseen, täydelliseen asuunsa. Ohessa resepti: Pastori Aten bravuuri (vegaani-moussaka) (kiitos minne kiitos kuuluu: resepti on o

Syksy on taas täällä - sitähän oppilaitosväen palaaminen sorvin ääreen (ammattioppilaitospapille sopiva kielikuva) tarkoittaa. Lomien jälkeen arkeen tarttuminen on itsekullekin meille haasteellista. Lomarutiinit sopivat kovin huonosti säännölliseen viikkorytmiin, ja niin nukkumaamenoajat kuin harrasteet pitää sovittaa ulkoakäsin määräytyvään aikatauluun. Aivan oma lukunsa ovat työtehtävien käynnistely, ja innon ja ilon löytäminen niissä uudelleen. Klipiti-klop, tätä aasinsiltaa pitkin palaan kesämuistoihin. Kesäloma meni, alkuviikon purkautuvan stressin ja huonon tuulen jälkeen, mukavasti mm. merenrannalla kirjojen kanssa. Ei siis uimarannalla, vaan kalliolla merta ja tuulta kuunnellen ja kirjaa kaikessa rauhassa silmäillen. Ja eräs noista kesän aikana lukuaikaa saaneista opuksista oli Robert M. Pirsigin "Zen and the Art of Motorcycle Maintenance" -kirja. Tuossa kirjassa pohditaan lopulta hyvin vähän zen-buddhalaisuutta tai moottoripyörän huoltoa. Enemmänkin siinä etsitään oi

Kesäloman aikana otsikoihin nousi erään pastorin suorittama samaa sukupuolta olevan pariskunnan siunaaminen. Ja taas kerran, asiaa televisiossa puitaessa, tapahtunutta kommentoimaan pääsivät niin konservatiiviänkyrä kollega pohjoisesta kuin "eheyttämistä" markkinoiva uskonsisar Aslan-järjestöstä. (Ei, en usko, että järjestöllä on C.S. Lewisin perikunnan lupa nimen käyttöön.) Näitä ilmeisesti kuitenkin samaa uskontoa kanssani edustavia ihmisiä kuunnellessa ei voi olla ihmettelemättä, miten erilaisia tulkintoja me saman Mestarin sanoista johdamme. Itse uskon seuraavani Herraa, joka meni ihmisten keskelle ja kohtasi kaikki ihmiset juuri sellaisina kuin nämä ovat. Hänen mukaansa perinne oli ihmistä varten, ei ihminen perinnettä varten. Jumalan rakkaus ja läsnäolo kuului kaikille, syntyperästä, ammatista, sukupuolesta - tai sukupuolisesta suuntautumisesta - riippumatta. "Mutta meillähän on Raamattu, sehän on asiassa yksiselitteinen", kuuluu konservatiivien kulunein vasta