Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2008.

Teenage Mutant Ninja Turtles?

"Chuang Tzu oli kalastelemassa P’u-joella, kun Ch’un hallitsija lähetti kaksi korkeaa virkamiestä pyytämään, että hän ottaisi johdettavakseen Ch’un valtion hallituksen. Chuang Tzu jatkoi kalastamista ja lausui päätään kääntämättä: ”Olen kuullut että Ch’ussa on pyhä kilpikonna, joka on ollut kuolleena nyt noin kolmetuhatta vuotta, ja että ruhtinas säilyttää tätä kilpikonnaa sukutemppelinsä alttarilla olevaan arkkuun huolellisesti suljettuna. Miten on, haluaisiko tämä kilpikonna mieluummin olla kuollut ja sen maallisia jäännöksiä palvottavan vai olla elossa ja heiluttaa häntäänsä mudassa?” ”Se olisi mieluummin hengissä ja heiluttaisi häntäänsä mudassa”, molemmat virkailijat vastasivat. ”Häipykää tiehenne!” Chuang Tzu huusi. ”Minäkin haluan heiluttaa häntääni mudassa.”" Hyvää ja siunattua kesälomaa ammattioppilaitosväki! Nauttikaa lomasta ja joutoajasta! (En tiedä mistä tämän tekstin olen aikanani saanut, enkä siksi voi lähdettä tässä mainita. Jos joku tietää paremm

Käärmeissäni

Mikään ei liene turhauttavampaa kuin se, että pitäisi tehdä töitä koneella ja kone ei suostu yhteistyöhön. Eilen tökki netti, tänään jostain metafyysisestä syystä kone päätti työskentelyn aikana saman aikaisesti päivittää virusturvaa ja muuta ohjelmistoa, ja onnistui lopulta tukehtumaan perusohjelmiston perustoimintoihin. Mitä siinä sitten voi pastori muuta kuin rukoilla hartaasti, että kone pian tokenisi? Ainakin voi ottaa kynän kauniiseen käteen, ja purkaa patoutumaa piirrokseen. Tämän liskon synnytti siis koneessa asuva riivaaja: (p.s. Blogientry viittaa työkoneeseeni, ei siis rakkaaseen Omppuuni.)

William Blaken ystävä

"Runoilija William Blaken ystävät kokoontuvat Helsinkiin", otsikoi tämän päivän Hesari kulttuurisivuillaan. Ja liioittelee pahasti. Pidän itseäni aika suurena Blake -diggarina, enkä Hkiin mennyt. Enkä usko kovin monen muunkaan lähteneen. Luvassa on nimittäin lähinnä Jim Jarmuschin Dead Man -elokuvan näytös (ihan hyvä leffa sinänsä, jossa päähenkilön nimi sattuu olemaan William Blake vaikkei muuten kaimaa muistutakaan), esitelmä Blakesta, sekä Sylvi Kekkosen lukemien Blake-suomennosten kuulemista nauhalta. Ja siksi Helsinkiin pitäisi kokoontua? Toista se oli silloin 90-luvulla, kun Tennispalatsissa oli Blaken grafiikkaa näyttelyssä. Silloin Blaken ystävät kokoontuivat kyllä Hkiin, näkemään omin silmin uraa uurtavaa (pun intended) grafiikkaa ja toteamaan sen, kuinka kuvat ja runotekstit kuuluivat yhteen. *rant rant*

Huipulla

Täällä viikolla on monessa yhteydessä tullut vastaan sama teema: tavoitteet ja päämäärät. Koulut lähenevät kesälomaa ja porukkaa valmistuu ammattiin. Yksi etappi on saavutettu, ja edessä on taas jotain uutta. Ja niilläkin, joilla opintoja on vielä jäljellä, on takana taas pian yksi vuosi, suoritetut opinnot ja saavutetut taidot. Tavoitteet ja päämäärät ovat aina yksilöllisiä. Kaikilla meillä on omat elämämme omine haasteineen, eikä siksi vertailua toisiin ole mielekästä tehdä. Tavoitteet nousevat siitä kuka olen, ja mitä haluaisin olla. Arne Naess, norjalainen filosofi, on joskus sanonut, että on parempi kiivetä vuorille kuin pienten kekojen päälle. Ajatuksena on, että asettamalla omat tavoitteet tarpeeksi korkealle tulee niitä kohti pyrkiessään saavuttamaan aina jotain, vaikkei koskaan huipulle asti yltäisikään. Toki aina löytyy joku, joka on parempi, mutta vertailu pitääkin tehdä siihen, mitä olin ja mitä olen nyt. Minulla yksi tavoite on ollut Fuji-vuorelle kiipeäminen. Vielä en ole

Skotlanti

Olin vähän aikaa poissa. Syy pariviikkoiseen poissaolooni oli käyttämättömien lomapäivien ja liukuneiden vapaapäivien kuluttaminen. Ja hieno tapa niitä kuluttaa löytyikin! Lomailin Skotlannissa vaimoni kanssa, aloittaen Edinburghista siirtyen sieltä neljän päivän jälkeen viikoksi Ylämaille keskelle karua luontoa (ja modernien viestintävälineiden tavoittamattomiin). Asuimme kolmikerroksisessa kartanossa vuorien keskellä, ainoana äänenä lintujen laulu, vuoripurojen solina ja lampaiden määkiminen. (Lampaita Skotlannissa tuli vastaan kaikkialla.) Talon jaoimme parinkymmenen tuttavan kanssa, mutta tilaa kyllä riitti: oli runsaasti makuuhuoneita, ja paria makuuhuonetta kohti aina yksi kylppäri, oli pari olohuonetta sohvineen, pingishuone, biljardihuone, ruokailuhuone, keittiö, kodinhoitohuone, sauna ja uima-allas. Paikka sinänsä itsessään olisi ehkä jo voinut tehdä loman, mutta todellinen ilo oli jakaa tämä kaikki juuri noiden taloon kerääntyneiden ihmisten kanssa. Päivisin retkeilimme j