Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2012.

Virheilmoitus

"Tapahtui virhe. Yritä hetken päästä uudestaan" , työpaikan Windows-tietokone sanoi. Lohdullista. Ei: "Tapahtui virhe. Tässäpä se sitten oli, hanskat tiskiin", vaan kannustavasti: "Yritä hetken päästä uudelleen." Niitä virheitä tapahtuu päivittäin, tulee tehtyä päivittäin. Ei se mitään. Hetken päästä voi yrittää uudelleen.

Keskus

Nyt löydetty Marokkoon pudonnut pala Mars-planeettaa palautti vahingossa mieleen syksyllä lukemani Richard Morganin Takeshi Kovacs -trilogian. Noissa tieteiskirjoissa Marsista (ja muualtakin maailmankaikkeudesta) on löydetty muinaisen sivilisaation raunioita. Niitä tutkineet arkeologit ovat tehneet johtopäätöksen, että kukin näistä sivilisaation pesäkkeistä piti itseään koko sivilisaation keskuksena, napana, jonka ympärillä kaikki pyörii. Siksi minkään todellisen sivilisaatiokeskuksen tai alkukodin löytymistä ei pidetty todennäköisenä. Fiktiivinen kuva ei ole mitenkään yllättävä, samaa kun on nähtävissä ihan meissä ihmisissä. Kautta aikojen kartoissa oma kulttuuripiiri on kuvattu maailman keskuksena minkä ulkopuolella on "muukalaisten" vyöhyke. (Historiaa lukeneet tietävät hyvin, että maapallon pituuspiirien numeroinneista päästiin sopuun vasta 1884. Sitä ennen kukin mahtimaa laittoi nollapiirin oman kaupunkinsa kautta kulkevaksi.) Entä me ihmisyksilöt? Taitaa olla luon

me ja te

Eräs Facebookissa seuraamistani julkisuuden hahmoista on Dalai Lama. Eräässä päivityksessään hän sanoi jotain, joka jäi mieleen: Sen sijaan, että jatkuvasti tarkastelemme maailmaa meidän (oma sisäpiirimme) ja teidän (kaikki jotka eivät kuulu siihen sisäpiiriin) kautta, olisi hyvä opetella siirtymään kohti laajempaa käsitteen 'me' merkitystä. Sellaista, joka kattaisi sen sisäpiirin lisäksi myös kaikki 'ne muut'. Jos se olisi pyrkimyksemme, ehkä voisimme ymmärtää toisiamme paremmin. Ehkä.