Siirry pääsisältöön

Lomakokkailua

Hiihtoloma on taas takana ja arki jatkuu. Mutta jatkukoon, minä ainakin latasin akkuni lomaillessani! Nukuin pitkään. Tein kaikkea kivaa ja vähemmän hyödyllistä.

Toki - niin kuin aina kun aikaa on - myös kokkasin. Tällä kertaa halusin kokeilla jotain uutta ja päätin testata ruokaa, jota olin syönyt ravintolassa. Reseptiä en tietenkään ravintolasta saanut (en sitä edes kysynyt), mutta jonkinlainen muistikuva minulla lopputuloksesta oli mielessä. Tässä siis oma versioni ruuasta (sen mukaan mitä vielä muistan):

Aten viiden vihreän pasta:

pussi (200g?) pakasteherneitä
pussi (200g?) pensaspapua pakasteena
pussi (200g?) pakastepinaattia
kesäkurpitsa
parsakaali

pari sipulia
viisi (5) valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
mustapippuria
(meri)suolaa

Penne Rigate -pastaa

tarjoiluun:
(soija)juustoa

Hienonna sipuli. Laita isoon paistokasaariin (oliivi)öljyä ja kuullota hienonnettu sipuli. Purista sekaan valkosipulin kynnet, jauha mustapippuri ja merisuola hienoksi ja lisää pannulle. Lisää pakasteet ja anna hautua. Pilko kesäkurppitsa suht' pieniksi paloiksi ja lisää pannulle. Pienennä parsakaali ja lisää vielä se mukaan. Anna hautua hetki.

Kiehauta vesi, lisää veteen suolaa ja öljyä, ja keitä pasta. Kaada pastasta vesi pois.

Laita lautaselle annos pastaa, päälle vihannekset. Raasta kaiken kukkuraksi hivenen juustoa.

Yksinkertainen ruoka, jossa kaikki maut täydentävät kivasti toisiaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhteen

Loppukesä on kauneimmillaan. On lämmintä, vielä vihertää. Mutta alkaa olla jo pimeää, yöllä tähdet kiipeävät esiin. Arkeen on siis palattavat, vähitellen ja itse kunkin. Ja vaikka onkin haikea luopua leppoisasta lomailusta, on paluussa arkeen puolensa: Tavataan taas vanhojen tuttujen kanssa ja vaihdetaan kuulumisia. Toivotetaan uusi väki tervetulleeksi taloon. Aloitetaan uurastus yhdessä kohti seuraavia etappeja.

Paaston aikaan

 Elämme kristinuskon eri kirkkokunnissa par'aikaa pääsiäistä edeltävää paastoaikaa. Luterilaisilla sen mahdollinen noudattaminen on jätetty yksilön omaksi valinnaksi, samoin ne tavat, jolla itse kukin paastoa noudattaa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, mitä paaston aikana jätetään pois, vaan mitä tulee tilalle. Luopuminen jostakin paaston ajaksi on vain mekaanista, mutta se antaa tilaa jollekin. Ruokavalion karsiminen tai makeasta luopuminen auttavat keskittymään makuihin niiden syötävien asioiden kohdalla, joita paaston aikana vielä syödään. Somen käytön rajoittaminen antaa aikaa jollekin harrastukselle tai ihmisille. Oman käytöksen ja oman puheen tarkkailu auttaa löytämään rakentavempia tapoja olla läsnä. Eikä vielä tämäkään ole paaston ytimessä.  Paaston sisältö kun ei ole minussa, vaan Jumalassa ja uskossa, ja siinä, miten minä paremmin pystyn kohtaamaan Jumalan taas kaikessa arkeen kuuluvassa. Siinä mitä syön, mitä teen, miten puhun, miten kohtelen toista. Siinä miten hil...

Käärmeitä ja Tikapuita

On vanha lautapeli nimeltä Käärmeitä ja Tikapuita . Pelin juuret ulottuvat Intiaan 1500-luvulle, vaikka se onkin meille tunnetussa muodossa kiertänyt Brittein saarten kautta. Pelilauta on suht' helppo tehdä itse, ja siksi sellaisen tuohon piirtelin. Pelin ajatuksena on edetä noppien osoittaman lukumäärän verran ruudukko läpi aloittaen ensimmäiseksi merkitystä ruudusta alalaidassa. Mikäli pelaaja tulee ruutuun, jossa on tikkaiden alapää, saa hän kiivetä tikkaat siihen ruutuun jossa tikkaiden huippu on, ilman ylimääräisiä nopan heittoja. Ruutuun, jossa on käärmeen pää joutuessaan pelaaja sen sijaan liukuu käärmeen selkää pitkin siihen ruutuun, jossa käärmeen häntäpää on. Peli on minusta hieno metafora elämän prosesseista. Välillä tulee yllättäviä takapakkeja, ja hetken päästä vastassa saattaa olla harppauksia eteenpäin. Se kaikki kuuluu asiaan.