Muistan, kun sateliittikanavat tekivät tulonsa ja minulle avautui aivan uusi maailma täynnä piirrossarjoja, musiikkia, vanhoja tv-ohjelmia vuosien takaa. Onneksi olin juuri aloittanut kolmannen luokan ja englannin opettelun.
Muistan kun ensimmäiset kotitietokoneet saapuivat. Kävin kavereiden kanssa ihmettelemessä niitä kirjastolla. Kohta kodeissa oli jo kuusneloset kasettiasemineen. Sen jälkeen kehityksen tahti tuntuu hurjalle. Kasettien jälkeen tulivat lerput, korput ja cd-romit, lopulta tikut. Prosessoritehot kiisivät eteenpäin. Itsekirjoitetuista komentoriveistä siirryttiin peruskäyttäjää helpottaviin klikkaus-järjestelmiin. (Löysin Applen vasta kypsällä aikuisiällä.)
Muistan kun lähdin opiskelemaan. Kurssikaverilla oli kännykkä, se tuntui epätodelliselle. Vuoden päästä oli minullakin tiiliskiven kokoinen kapula. Siihen vastaaminen nolotti hieman. Ei sen jäykän ulkoasun vuoksi, vaan siksi, että kaikki tuijottivat kateellisina.
Moni lapsuuden ajan tieteiskirjallisuudesta ja -elokuvista tuttu asia on arkipäiväistynyt tyystin, vain ne rakettireput ja lentävät autot puuttuvat. Mutta tekniikan myötä on tullut myös aivan uudenlainen kiire ja tavoitettavuus ja kaikkialla-mutta-ei-missään-läsnäolo. Sitä ei tieteiselokuvissa osattu kertoa.
Avaruudessakin oli aikaa ihmetellä ja olla ja tutkia.
Muistan kun ensimmäiset kotitietokoneet saapuivat. Kävin kavereiden kanssa ihmettelemessä niitä kirjastolla. Kohta kodeissa oli jo kuusneloset kasettiasemineen. Sen jälkeen kehityksen tahti tuntuu hurjalle. Kasettien jälkeen tulivat lerput, korput ja cd-romit, lopulta tikut. Prosessoritehot kiisivät eteenpäin. Itsekirjoitetuista komentoriveistä siirryttiin peruskäyttäjää helpottaviin klikkaus-järjestelmiin. (Löysin Applen vasta kypsällä aikuisiällä.)
Muistan kun lähdin opiskelemaan. Kurssikaverilla oli kännykkä, se tuntui epätodelliselle. Vuoden päästä oli minullakin tiiliskiven kokoinen kapula. Siihen vastaaminen nolotti hieman. Ei sen jäykän ulkoasun vuoksi, vaan siksi, että kaikki tuijottivat kateellisina.
Moni lapsuuden ajan tieteiskirjallisuudesta ja -elokuvista tuttu asia on arkipäiväistynyt tyystin, vain ne rakettireput ja lentävät autot puuttuvat. Mutta tekniikan myötä on tullut myös aivan uudenlainen kiire ja tavoitettavuus ja kaikkialla-mutta-ei-missään-läsnäolo. Sitä ei tieteiselokuvissa osattu kertoa.
Avaruudessakin oli aikaa ihmetellä ja olla ja tutkia.
Kommentit