Jonotin näkemään Font-de-Gaumen monivärisiä luolamaalauksia Etelä-Ranskassa. Olin jonossa yli tunnin ennen kassan avautumista, mutten silti päässyt sisään. Luoliin päästettiin vain 70 ihmistä päivässä, ei ennakkovarauksia. Olin pettynyt, mutta samalla iloinen siitä että maalauksia suojellaan. Turistilaumat kun asettavat nämä ainutlaatuiset ihmiskunnan aarteet vaaraan. (Muutama luola on jo kokonaan suljettu yleisöltä.)
Siirryin siis b-suunnitelmaan ja kävin vierailemassa Pech Merlen luolissa. Siellä maalaukset olivat vain yksivärisiä, mutta hyvin vaikuttavia nekin.
Vanhimmat tippukiviluolan maalauksista olivat 24600 vuotta vanhoja! Ja kuitenkin, punaisella värillä rajatut käden olivat kovin nykykädenjäljen näköisiä. Puhveleissa ja hevosissa oli paitsi hyvin tarkkanäköistä luonnon havannointia ja eläinten kehonkielen tuntemusta niin myös taiteellista vapautta ja ilmaisuvoimaa.
Luolan maalaukset muistuttivat minua taas siitä, että meissä ihmissä läpi aikojen on edelleen paljon samaa. Me kykenemme hienoihin asioihin. Me voimme jättää jälkemme maailmaan.
Olennaista kai onkin se, millaisen jäljen haluamme jättää.
Siirryin siis b-suunnitelmaan ja kävin vierailemassa Pech Merlen luolissa. Siellä maalaukset olivat vain yksivärisiä, mutta hyvin vaikuttavia nekin.
Vanhimmat tippukiviluolan maalauksista olivat 24600 vuotta vanhoja! Ja kuitenkin, punaisella värillä rajatut käden olivat kovin nykykädenjäljen näköisiä. Puhveleissa ja hevosissa oli paitsi hyvin tarkkanäköistä luonnon havannointia ja eläinten kehonkielen tuntemusta niin myös taiteellista vapautta ja ilmaisuvoimaa.
Luolan maalaukset muistuttivat minua taas siitä, että meissä ihmissä läpi aikojen on edelleen paljon samaa. Me kykenemme hienoihin asioihin. Me voimme jättää jälkemme maailmaan.
Olennaista kai onkin se, millaisen jäljen haluamme jättää.
Kommentit