Arki on täynnä oivalluksia, suuria ja pieniä, kunhan niille vain antaa oman tilansa, pysähtyy havainnon äärelle, tiedostaa asian. Olennaista onkin se pysähtyminen, sillä kovin usein olen koko ajan liikkeessä eteenpäin, en siellä missä olen.
Loppukesä on kauneimmillaan. On lämmintä, vielä vihertää. Mutta alkaa olla jo pimeää, yöllä tähdet kiipeävät esiin. Arkeen on siis palattavat, vähitellen ja itse kunkin. Ja vaikka onkin haikea luopua leppoisasta lomailusta, on paluussa arkeen puolensa: Tavataan taas vanhojen tuttujen kanssa ja vaihdetaan kuulumisia. Toivotetaan uusi väki tervetulleeksi taloon. Aloitetaan uurastus yhdessä kohti seuraavia etappeja.
Kommentit