Jokseenkin kaikki me pohdimme aika ajoin sitä, mitä haluamme elämässämme tehdä. Sen "oman paikan" löytyminen on aina prosessi, mukana on niin omia valintoja kuin vastaan tulleita tilaisuuksia. Tätä monet opiskelijat tulevat pohtimaan kanssani, ja tätä myös työelämässä olevat ihmiset työstävät työnohjauksissaan.
Siksi tein aiheesta tällaisen lyhyen animaation, jossa pohdin asiaa omaan elämänpolkuuni peilaten - minulta kun usein kysytään sitä, miten minusta tuli (oppilaitos)pappi.
Loppukesä on kauneimmillaan. On lämmintä, vielä vihertää. Mutta alkaa olla jo pimeää, yöllä tähdet kiipeävät esiin. Arkeen on siis palattavat, vähitellen ja itse kunkin. Ja vaikka onkin haikea luopua leppoisasta lomailusta, on paluussa arkeen puolensa: Tavataan taas vanhojen tuttujen kanssa ja vaihdetaan kuulumisia. Toivotetaan uusi väki tervetulleeksi taloon. Aloitetaan uurastus yhdessä kohti seuraavia etappeja.
Kommentit