Siirry pääsisältöön

Vaiheet

On hyvä suunnitella asioita hieman, ennen kuin lähtee tekemään. Käydä läpi mielessä muutama yksityiskohta ja tehdä pari ajatuskoetta siitä, onko suunnitelmissa jotain mitä ei ole huomioinut?

On hyvä lähteä testaamaan ja tekemään asioita. Sillä vasta sitten huomaa sen, vastaako omat ajatukset sitä, mikä toteutunut lopputulos on. Tuoko tekeminen vastaan jotain, mitä en ajatuskokeissani huomannutkaan?

Sitten on hyvä pysähtyä tarkastamaan suunnitelmaa. Onko edetty oikein? Pitääkö jotain korjata, lisätä, jättää pois? Toimiiko tämä ollenkaan, vai aloitetaanko alusta?

Ja sitten, kun on saatu valmista on hyvä vielä havainnoida sitä mikä meni hyvi ja missä olisi ollut parannettavaa. Ja olla tyytäväinen siitä, että tämäkin projekti tuli valmiiksi.

Sitten on aika toistaa vaiheet seuraavan suoritettavan asian kanssa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käärmeitä ja Tikapuita

On vanha lautapeli nimeltä Käärmeitä ja Tikapuita . Pelin juuret ulottuvat Intiaan 1500-luvulle, vaikka se onkin meille tunnetussa muodossa kiertänyt Brittein saarten kautta. Pelilauta on suht' helppo tehdä itse, ja siksi sellaisen tuohon piirtelin. Pelin ajatuksena on edetä noppien osoittaman lukumäärän verran ruudukko läpi aloittaen ensimmäiseksi merkitystä ruudusta alalaidassa. Mikäli pelaaja tulee ruutuun, jossa on tikkaiden alapää, saa hän kiivetä tikkaat siihen ruutuun jossa tikkaiden huippu on, ilman ylimääräisiä nopan heittoja. Ruutuun, jossa on käärmeen pää joutuessaan pelaaja sen sijaan liukuu käärmeen selkää pitkin siihen ruutuun, jossa käärmeen häntäpää on. Peli on minusta hieno metafora elämän prosesseista. Välillä tulee yllättäviä takapakkeja, ja hetken päästä vastassa saattaa olla harppauksia eteenpäin. Se kaikki kuuluu asiaan.

Jälkiä

Turun Tuomiokirkossa, Pormestarin kuorin lattiassa, on näkyvissä kissan tassun jättämiä jälkiä. Kissa on ollut vainaa jo pitempäänkin, mutta eläissään se oli onnistunut juoksemaan vielä märkien tiilien yli ja niin painamaan kädenjälkensä osaksi 700-vuotiasta kansallispyhättöä. Tarkoittamattaan. Fossiililöytöjen yhteydessä meillä on vieläkin vanhempia käpäliä, tassuja, raatelujalkoja ja kavioita kivettyneeseen maa-ainekseen painautuneena, kuten myös painokuvia vanhoista kasveista tai muinaisista otuksista. Myös me jätämme jälkiä. Jälkiä planeettaamme, jonka jälkipolvillemme jätämme, mutta myös jälkiä toisiimme. Tarkoittaen ja tarkoittamattamme. Näin paastoajan alkaessa haluaisin katsella sitä, minkälaisia jälkiä minä jätän. Minkälaiset haluaisin jättää? Kissankäpälät kirkon kuoriin?