Huomaan, että minulle aika kiertää. Herään aamuun, teen päivän, tulen iltan ja nukahdan. Sitten nousen uuteen päivään ja sen askareisiin. Viikko kiertää aina uuden viikon alkuun. Ja vuodet, nekin kiertävät: ennen joululomaa laitan vuoden nippuun, ja tammikuussa töihin palatessani aloitan uuden. (Siihen väliin jää joulupyhät ja vuodenvaihteen kummallinen "epäaika", jolloin vain on.) Tähänkin vuoteen lähden uteliaani katsomaan, mitä se tuo tullessaan. Osa on toki jo näkyvissä kalenterimerkintöinä. Mutta se paras anti on ehkä kuitenkin vielä siinä, mikä ei näyä kalenterissa. Tästäkin vuodesta tulee hyvä. Ei siksi, että ulkopuoliset olosuhteet välttämättä ovat sitä. Vaan siksi, että teen taas parhaani, jotta siitä tulisi sellainen.