Sitä haluaa kaikenlaista ja kuvittelee tulevansa onnelliseksi jos sen saa. Ja sitten saatuaan huomaa, että lyhyen innostuksen jälkeen sitä haluaa taas jotain muuta ja enemmän ja uudempaa ja on taas tyytymätön. Tätä sisäänrakennettua halua täyttää elämän tyhjiöitä haluamalla enemmän kuvaa varsin hyvin William Blaken For the Sexes: the Gates of Paradise -runoelman kuvituksien eräs ruutu, jonka mukaelman olen tähän omakätisesti sutannut. (Pidän Blakesta liikaa jotta leikkaisin/liimaisin alkuperäisen tähän ilman lupaa.)Entä jos ymmärtäisin sen, ettei onnellisuuteni olekaan kiinni siinä, että saan sen mitä luulen minulta puuttuvan.
Ehkä minulla on jo nyt paljon, mistä iloita, en vain kaikelta kaipuultani näe sitä. Ehkä.
En kuitenkaan iloitsisi uudesta autosta kuin hetken ennen uuden autokuumeen puhkeamista.
Kommentit