Siirry pääsisältöön

Kesän ydin

Loman ei pitäisi olla lista tekemättömiä asioita (vaikka se onkin mahdollisuus paneutua sellaiseen, mihin arkena ei ennätä).

Loman ei pitäisi olla kiire näkeä ja kokea - vähemmällä kiiruhtamisella kun ennättää itse asiassa kokea enemmän.

Loman tehtävä on ladata akkuja opintojen ja/tai töiden jälkeen, antaa aikaa itselle ja läheisille olla yhdessä. Iloita tästä kauniista vuodenajasta.

Iloita ja levätä. Yhdessä.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Entä kun ei ole ketään, jonka kanssa viettää lomaa? Entä kun kesä on se vuodenaika, jonka saisi pyyhkiä kokonaan pois kalenterista? Kesälomani alkaa kahden viikon kuluttua, ja pelkään sitä jo ennalta. Olen koettanut ohjelmoida sen mahdollisimman täyteen, jotta ei olisi aikaa ajatella. Aurinkoisia päiviä varten täytyy olla varattuna ruokaa ja tekemistä sisälle, jotta ei tarvitse mennä ulos katselemaan iloisia ihmisiä.

Tässä blogissa on hienoja ajatuksia, mutta toisinaan ärsyttävät tekopyhät kehotukset viettää aikaa läheisten kanssa.
3. kesäkuuta 2012 klo 13.04
Pastori Atte Airaksinen sanoi…
Ymmärrän, että mikäli niitä läheisiä ei ympärillä ole, voi niin yhdessä kulkevien ihmisten näkeminen kuin yhdessäoloon läheisten kanssa kehoittaminenkin tuntua kurjalta. Pahoitteluni omalta osaltani, tarkoitus ei ollut loukata ketään.

Itse näkisin, että tuon tekstin ydin säilyy joka tapauksessa, oli sitten yksin tai yhdessä:

Kesän tarkoitus on antaa itselleen aikaa muuhun kuin työhön/opintoihin, antaa aikaa levätä ja ladata akkuja, ilman suorittamista - mitä se sitten itse kullekin tarkoittaa.
12. kesäkuuta 2012 klo 9.43
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhteen

Loppukesä on kauneimmillaan. On lämmintä, vielä vihertää. Mutta alkaa olla jo pimeää, yöllä tähdet kiipeävät esiin. Arkeen on siis palattavat, vähitellen ja itse kunkin. Ja vaikka onkin haikea luopua leppoisasta lomailusta, on paluussa arkeen puolensa: Tavataan taas vanhojen tuttujen kanssa ja vaihdetaan kuulumisia. Toivotetaan uusi väki tervetulleeksi taloon. Aloitetaan uurastus yhdessä kohti seuraavia etappeja.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Paaston aikaan

 Elämme kristinuskon eri kirkkokunnissa par'aikaa pääsiäistä edeltävää paastoaikaa. Luterilaisilla sen mahdollinen noudattaminen on jätetty yksilön omaksi valinnaksi, samoin ne tavat, jolla itse kukin paastoa noudattaa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, mitä paaston aikana jätetään pois, vaan mitä tulee tilalle. Luopuminen jostakin paaston ajaksi on vain mekaanista, mutta se antaa tilaa jollekin. Ruokavalion karsiminen tai makeasta luopuminen auttavat keskittymään makuihin niiden syötävien asioiden kohdalla, joita paaston aikana vielä syödään. Somen käytön rajoittaminen antaa aikaa jollekin harrastukselle tai ihmisille. Oman käytöksen ja oman puheen tarkkailu auttaa löytämään rakentavempia tapoja olla läsnä. Eikä vielä tämäkään ole paaston ytimessä.  Paaston sisältö kun ei ole minussa, vaan Jumalassa ja uskossa, ja siinä, miten minä paremmin pystyn kohtaamaan Jumalan taas kaikessa arkeen kuuluvassa. Siinä mitä syön, mitä teen, miten puhun, miten kohtelen toista. Siinä miten hil...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Käärmeitä ja Tikapuita

On vanha lautapeli nimeltä Käärmeitä ja Tikapuita . Pelin juuret ulottuvat Intiaan 1500-luvulle, vaikka se onkin meille tunnetussa muodossa kiertänyt Brittein saarten kautta. Pelilauta on suht' helppo tehdä itse, ja siksi sellaisen tuohon piirtelin. Pelin ajatuksena on edetä noppien osoittaman lukumäärän verran ruudukko läpi aloittaen ensimmäiseksi merkitystä ruudusta alalaidassa. Mikäli pelaaja tulee ruutuun, jossa on tikkaiden alapää, saa hän kiivetä tikkaat siihen ruutuun jossa tikkaiden huippu on, ilman ylimääräisiä nopan heittoja. Ruutuun, jossa on käärmeen pää joutuessaan pelaaja sen sijaan liukuu käärmeen selkää pitkin siihen ruutuun, jossa käärmeen häntäpää on. Peli on minusta hieno metafora elämän prosesseista. Välillä tulee yllättäviä takapakkeja, ja hetken päästä vastassa saattaa olla harppauksia eteenpäin. Se kaikki kuuluu asiaan.
3 kommenttia
Lue lisää