Aikanaan, kun pohdin pappisuraa, juttelin silloisen arkkipiispan ja silloisen Turun piispan kanssa tulevasta kutsumuksesta. Ja minua askarrutti se, voinko minä olla pappina pitkine hiuksineni ja korvarenkaineni. Muistan vieläkin vastauksen jonka sain: "Sinun pitää olla oma itsesi. Ihmiset näkevät kyllä läpi jos yrität olla jotain muuta, ottaa papin roolia. Ole pappi sellaisena kuin olet."
Asia palasi mieleeni tänään, kun pohdin sitä, miksi paavi Fransiskus on suosittu, miksi laulaja Johnny Cash oli suosittu. Miksi kumpikin osaa/osasi tavoittaa ihmiset ja silti edustaa/edusti uskottavasti myös omaa uskoaan? Ja ajattelen, että se suuri salaisuus - tai ainakin yksi salaisuuksista - on aitous.
Ihmiset näkevät, että tuossa tuo ihminen on, sellaisena kuin on. Kantaa edustamansa asian mukanaan, mutta on samalla aidosti vuorovaikutuksessa toisten kanssa ilman naamareita ja rooleja, teennäisyyttä.
On parempi tulla nähdyksi omana itsenään kuin jäädä jonkun roolin vangiksi.
Asia palasi mieleeni tänään, kun pohdin sitä, miksi paavi Fransiskus on suosittu, miksi laulaja Johnny Cash oli suosittu. Miksi kumpikin osaa/osasi tavoittaa ihmiset ja silti edustaa/edusti uskottavasti myös omaa uskoaan? Ja ajattelen, että se suuri salaisuus - tai ainakin yksi salaisuuksista - on aitous.
Ihmiset näkevät, että tuossa tuo ihminen on, sellaisena kuin on. Kantaa edustamansa asian mukanaan, mutta on samalla aidosti vuorovaikutuksessa toisten kanssa ilman naamareita ja rooleja, teennäisyyttä.
On parempi tulla nähdyksi omana itsenään kuin jäädä jonkun roolin vangiksi.
Kommentit